Usein kysytyt kysymykset

1. Yleistä

a) Mihin Kruunusillat-hanketta tarvitaan? 
b) Ketkä ovat hankkeessa mukana ja missä roolissa?
c) Mitä päätöksiä hankkeesta on jo tehty?
d) Kruunusillat-hankkeen hyötykustannus-analyysin tulos on 0,45. Tarkoittaako se, että hanke on kannattamaton?
e) Kuinka paljon yhteydellä on ennustettu olevan käyttäjiä?
f) Miten käy Laajasalon muille liikenneyhteyksille?
g) Mihin ennusteet keskustaan matkustamisesta perustuvat, kun ihmisten arkikokemus on, että Laajasalosta liikutaan itään?

2. Sillat

a) Miten Kruunuvuorensillan kunnossapidosta huolehditaan?
b) Voiko Kruunuvuorensiltaa käyttää kovalla tuulella? Entä voiko sillan rakenteista pudota jäätä sillalla liikkuvien päälle?
c) Onko muualla vastaavia siltoja?

3. Raitiotie

a) Mikä on pikaraitiotie?
b) Minkälaisella kalustolla yhteyttä liikennöidään?
c) Mitkä ovat raitiolinjan matka-ajat? Entä vuoroväli?
d) Miksi varikkoa suunnitellaan Reposalmentien varteen?

4. Pyöräily ja kävely

a) Mitä ovat matka-ajat pyörällä?
b) Miksi pyörätie vaihtaa puolta raitiotiehen nähden Korkeasaaressa?

5. Ajoneuvoliikenne

a) Miksi autoliikenne ei voi käyttää siltaa?
b) Voiko autoliikenteen lisätä sillalle myöhemmin?
c) Saavatko hälytysajoneuvot käyttää siltaa?
d) Miksi siltayhteydelle ei sallita yöaikaan taksi- ja yöbussiliikennettä?
e) Voiko Kruunusilloilla ajaa mopolla?

6. Aikataulu ja kustannukset

a) Kuinka paljon hanke maksaa?
b) Mitkä ovat Kruunusillat-allianssin avaintulosalueet ja miten niitä mitataan?
c) Milloin yhteys on valmis?
d) Miksi yhteyden valmistuminen kestää niin pitkään?

7. Vaihtoehdot

a) Mitä vaihtoehtoja yhteydelle on tutkittu? Miksi on päädytty tähän vaihtoehtoon?
b) Miksi yhteyttä ei toteuteta vesiliikenneyhteytenä (esim. bussilautta)?
c) Voisiko linjaus kulkea Merihaan pohjoispuolelta?
d) Miksi Kruunuvuorenrannan liikkumista ei ratkaista sillä, että tehdään metrosta sivuraide?

8. Vaikutukset

a) Miten ympäristö on huomioitu hankkeessa?
b) Mikä on hankkeen hiilijalanjälki?
c) Miten hanke vaikuttaa veneilijöihin?
d) Miten hanke vaikuttaa Korkeasaaren toimintaan?

9. Rakentaminen

a) Mikä on päivittäinen työaika?
b) Työskennelläänkö joskus öisin?
c) Tehdäänkö meluavaa työtä? Milloin?
d) Tuleeko tärinää? Milloin?
e) Tuleeko sähkökatkoja? Milloin?
f) Tuleeko vesikatkoja? Milloin?
g) Jääkö työmaan alle parkkipaikkoja?

1. Yleistä

a) Mihin Kruunusillat-hanketta tarvitaan?

Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Kruunuvuorenrantaan rakentuu uusi yli 13 000 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 7500 uudelle asukkaalle. 

Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa.

Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.

Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Laajasalon raitiotiestä voi vaihtaa Nihdissä Kalasataman raitiotiehen, jolla pääsee Pasilaan.

Toisaalta myös liikenneyhteydet Kalasataman eteläosasta keskustaan paranevat selvästi hankkeen myötä.
 

b) Ketkä ovat hankkeessa mukana ja missä roolissa?

Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). Hankkeesta ja projektin johtamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Helsingin seudun liikenne (HSL) vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä pääkaupunkiseudulla, eli se vastaa hankkeen liikennöintiin liittyvistä asioista.

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan ns. kokonaisurakkana. Yhteyden muu rakentaminen tehdään puolestaan ns. allianssimallilla.

Allianssimallissa eri osapuolet, eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat, kootaan aikaisessa vaiheessa yhdeksi yhteiseksi organisaatioksi suunnittelemaan ja toteuttamaan hanke yhdessä Allianssihankkeen vaiheita ovat kehitysvaihe ja toteutusvaihe.

Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja kannustinjärjestelmän. Toteutusvaiheessa rakennetaan.

Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy.

Kokonaisurakka on puolestaan perinteinen urakkamuoto. Kokonaisurakassa tilaaja tekee urakkasopimuksen rakennustöistä yhden urakoitsijan kanssa ja urakoitsija toteuttaa rakennustyön tilaajan laatimien suunnitelmien pohjalta.

Kokonaisurakan urakoitsijoiksi on valittu YIT Suomi Oy ja Kreate Oy.

c) Mitä päätöksiä hankkeesta on tehty?

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti hankkeen raitiotieosuuden enimmäishinnan korottamisesta 25.8.2021.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki rakentamispäätöksen 31.8.2016.

Laajasalon ja Helsingin keskustan välille esitettiin jo vuoden 2002 yleiskaavassa joukkoliikenneyhteys, ja kaupunginvaltuuston päätöksen (2008) mukaisesti yhteyttä suunniteltiin raitiotieyhteytenä.Yleiskaavassa (2016) Laajasalon ja keskustan välille esitettiin pikaraitiotie.
 

d) Kruunusillat-hankkeen hyötykustannus-analyysin tulos on 0,45. Tarkoittaako se, että hanke on kannattamaton?

Ei tarkoita, sillä hankkeen yhteiskuntataloudellisten hyötyjen ja kustannusten vertailulaskelma perustuu Väyläviraston ohjeistukseen. Laskelmaa ei ole kuitenkaan kehitetty kaupunkiympäristössä toteutettavien hankkeiden arviointiin. Menetelmä ei esimerkiksi huomioi suoraan maankäytön kehittämisen ja tiivistämisen hyötyjä. Se ei huomioi esimerkiksi sitä, että siltayhteys nostaa Kruunuvuorenrannan tonttien hintaa ja kasvattaa näin kaupungin tuloja.

Kruunusillat-hanke toteuttaa Helsingin tavoitteita, joiden mukaan Helsingin kaupunkirakennetta tiivistetään hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kruunusillat-hankeen toteuttamat raitiotieyhteys sekä uudet kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman mukaiset. Hanke kasvattaa joukkoliikenteen runkoverkon piirissä asuvien ja työskentelevien määrää.

Näistä syistä hanketta ei voida perustella sen taloudellisella kannattavuudella, vaan sen kaupunkirakenteeseen ja liikennejärjestelmään perustuvilla hyödyillä. Hankkeen muita pitkän aikavälin hyötyjä pidetään siis riittävän painavina hankkeen toteuttamiseksi.
 

e) Kuinka paljon yhteydellä on ennustettu olevan käyttäjiä?

Kruunusillat-raitiotieyhteydellä ennustetaan tehtävän noin 23 000 matkaa vuorokaudessa vuonna 2030. Matkoista suurin osa on Kruunuvuorensillan ylittäviä, mutta matkoja tehdään paljon myös Laajasalon sisällä sekä keskustan ja Nihdin välisellä osuudella. Ennuste koskee tilannetta, jossa Laajasalon raitiolinjat ulottuvat Rautatieasemalle asti. Matkustajamäärän ennustetaan kasvavan edelleen Laajasalon asukasmäärän kasvaessa.

Linjastoon mahdollisesti tehtävät päivitykset vaikuttavat myös matkustajaennusteisiin. Linjastosta päättää HSL.

Kruunuvuorensillan ylittää tehdään vuonna 2030 ennusteen mukaan noin 3750 pyörämatkaa arkivuorokaudessa. Ennuste kuvaa keskimääräistä arkea, joten kesäaikaan käyttäjämäärä on selvästi suurempi ja talviaikaan pienempi kuin ennusteessa. 
 

f) Miten käy Laajasalon muille liikenneyhteyksille?

Yhteydet Laajasalosta Herttoniemeen pysyvät hyvinä jatkossakin: liityntäbussiliikenne säilyy ja myös Kruunuvuorenranta saa omat yhteytensä. HSL pyrkii lisäämään joukkoliikenteen linja- ja vuorotarjontaansa kysynnän mukaan.

Kruunusillat-hanke vähentää liikenteen kasvua Laajasalontiellä ja Herttoniemessä eli parantaa liikkumisen tilannetta siellä. Se myös auttaa säilyttämään metron toimintakyvyn. Kaavoituksen yhteydessä varmistetaan liikenneyhteyksien toimivuus sekä auto- että joukkoliikenteen osalta. Alueen liikennesuunnittelijat huomioivat kehittämistarpeet jo ennen Kruunusillat-hankkeen valmistumista.
 

g) Mihin ennusteet keskustaan matkustamisesta perustuvat, kun ihmisten arkikokemus on, että Laajasalosta liikutaan itään?

Laajasalossa oli Kruunusillat-yhteydestä päätettäessä noin 16 000 asukasta. Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue ja Laajasalon täydennysrakentaminen noin kaksinkertaistavat asukasluvun. Uuden yhteyden myötä keskustan saavutettavuus paranee ja Laajasalo tuleekin houkuttelemaan uusiksi asukkaikseen aikaisempaa enemmän myös keskustan ja lännen suuntaan asioivia.

Keskustan ja esimerkiksi Kalasataman palveluiden saavutettavuuden parantuessa uusi yhteys vaikuttanee osin myös nykyisten asukkaiden liikkumistottumuksiin.

Kruunusillat-hankkeessa laadittujen liikenne-ennusteiden mukaan kantakaupunki tulee olemaan merkittävin joukkoliikenteen matkakohde Laajasalosta. Keskeisin nousu- ja poistumispaikka on Hakaniemi, josta on hyvät seudulliset vaihtoyhteydet.

Arviolta kolmasosa joukkoliikennematkoista tehdään tulevaisuudessa edelleen Herttoniemen suuntaan. Yhteydet Laajasalosta Herttoniemeen pysyvät jatkossakin hyvinä: liityntäbussiliikenne säilyy ja myös Kruunuvuorenranta saa omat bussilinjansa. Uusi siltayhteys vähentäisi liikenteen kasvua Laajasalontiellä ja Herttoniemessä, mikä parantaisi siellä bussien ja yksityisautojen tilannetta.
 

2. Sillat

a) Miten Kruunuvuorensillan kunnossapidosta huolehditaan?

Kruunuvuorensillan muodon, sijainnin ja olosuhteiden vuoksi lumenpoistoon ja liukkaudentorjuntaan kiinnitetään kunnossapidon toteutuksen suunnittelussa erityistä huomiota. Myös valaistuksen kunnossapidon ja huollon tila- ja turvallisuusvaatimukset ovat keskeinen asia. Talvikunnossapidon tarkempi toteutus selvitetään jatkosuunnittelussa.

Kunnossapidolla on tärkeä merkitys joukkoliikenteen luotettavuuden ja hälytysajoneuvojen liikkumismahdollisuuksien varmistamisessa.
 

b) Voiko Kruunuvuorensiltaa käyttää kovalla tuulella? Entä voiko sillan rakenteista pudota jäätä sillalla liikkuvien päälle?

Yva-menettelyn yhteydessä on arvioitu, että tuuli voi yltyä kerran muutamassa vuodessa niin myrskyisäksi, että se edellyttää sillan lyhytaikaista sulkemista (0,5 tuntia/vuosi). Sillan vaarallisen voimakkaista tuulista varoittavan opastuksen päälle kytkemistä arvioidaan tarvittavan 50 tuntia vuodessa.
   
Sillan vinoköydet ovat tuulessa jatkuvassa pienessä värähdysliikkeessä, joka estää jään kertymistä köysiin. Erityisissä olosuhteissa, esimerkiksi tyynen yön jälkeen kun lämpötila on pakkasella ja meri vielä sulana, köysiin voi kuitenkin kertyä jäätä, joka putoaa siltakannelle tuulen noustessa. Tämä riski otetaan huomioon sillan monitorointi- ja varoitusjärjestelmiä kehitettäessä.

Toisaalta myös köyden pinnan kuvioinnilla on havaittu olevan vaikutusta siihen, miten jäätä alkaa muodostua köyden pintaan. Kruunuvuorensillan teräsvaijerit peitetään muoviputkella, johon tehdään sellainen kuvio, johon jää alkaa muodostua ennemminkin hileenä kuin levynä tai puikkona.

c) Onko muualla vastaavia siltoja?

Kruunuvuorensilta (n. 1 200 metriä) tulee olemaan Suomen pisin silta. Tällä hetkellä pisin on Raippaluodon silta (1 045 metriä). Tiedossamme ei ole maailmalta pidempää siltaa, jossa olisi sama rakenne (vinoköysisilta) ja kulkumuodot (raitioliikenne sekä pyöräily ja kävely) kuin Kruunuvuorensillassa.


3. Raitiotie

a) Mikä on pikaraitiotie?

Yhteys suunniteltiin modernina kaupunkiraitiotienä, joka on osa Helsingin raitiotiejärjestelmää ja yhteensopiva nykyisen rataverkon ja kaluston kanssa. 

Uudet rataosat keskustan ulkopuolella suunniteltiin omilla kaistoillaan kulkevana pikaraitiotienä, jolloin liikennöinti on nopeaa, häiriötöntä ja sujuvaa.

Pikaraitiotie onkin radan ominaisuus, tarkoittaen sitä että pikaraitiotiellä vaunun ei tarvitse pysähtyä pääsääntöisesti kuin pysäkeillä.

Pikaraitiotie on nykyistä keskustaraitiotietä nopeampi raitiotie. Kruunusiltojen raitiolinjojen keskituntinopeus on 22 km/h, kun se nykylinjoilla on 14 km/h. Huippunopeus on Kruunuvuorensillalla 60 km/h.
 

b) Minkälaisella kalustolla yhteyttä liikennöidään?

Sekä Haakoninlahden että Yliskylän linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla ForCity Smart Artic X54 -raitiovaunuilla, joiden pituus on 35 metriä. Vaunuun mahtuu noin 180 matkustajaa.

Vaunuissa on ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmilla puolilla. Ajosuunnan vaihtamiseen ei tarvita kääntösilmukkaa. Tämä säästää tilaa päätepysäkeillä sekä helpottaa toimintaa häiriötilanteissa.

Kalustohankinnassa tavoitetilana on, että liikennöinnistä aiheutuu mahdollisimman vähän meluhaittoja. Meluvaikutuksia on selvitetty suunnittelun yhteydessä ja niitä selvitetään edelleen jatkosuunnittelussa.
 

c) Mitkä ovat raitiolinjan matka-ajat? Entä vuoroväli?

Mallinnettu matka-aika Laajasalontien päätepysäkiltä Kruunuvuorenrantaan on 8 min, Korkeasaareen 12 min, Nihtiin 14 min, Merihakaan 16 min ja Hakaniemeen 17 min. Päärautatieasemalle matka-aika olisi 24 min. Linjoista ja vuoroväleistä päättää HSL aikanaan.

d) Miksi varikkoa on suunniteltu Reposalmentien varteen?

Raitiotien liikennnöinti tarvitsee varikon, jossa vaunut säilytetään kun ne eivät ole ajossa. Kruunusillat-hanke ei kuitenkaan suunnittele tai rakenna varikkoa. Varikko on HKL:n hanke. Varikon sijainnin määrää kaavoitus, josta vastaa kaupunkiympäristön toimiala.

Syksyllä 2021 julkaistun HKL:n raitiovaunuvarikoiden kokonaiskehittämissuunnitelman mukaan varikkoa Laajasalossa tarvittaisiin vasta 2030-luvun loppupuolella.

Kruunusillat-raitiotien liikennnöinti voidaan siis alkuvaiheessa hoitaa myös muilta varikoilta.
 

4. Pyöräily ja kävely

a) Mitä ovat matka-ajat pyörällä?

Pyöräily-aika keskustasta Korkeasaareen on reilut 15 minuuttia, Kruunuvuorenrantaan noin 20 minuuttia ja Yliskylään noin 30 min. Pyöräilyn ja kävelyn yhteydet paranevat Laajasalon, Korkeasaaren, Kalasataman ja kantakaupungin välillä. Myös esimerkiksi yhteydet Pasilaan lyhenevät Kalasataman yhteyden kautta.

Pyörätiet yhdistyvät osaksi kaupungin laajempaa baana- ja kantakaupungin pääpyörätieverkkoa. Raitiotieyhteyden varressa kulkeva baana jatkuu keskustasta länteen ja Laajasalosta itään sekä liittyy useisiin pohjois-eteläsuuntaisiin pääpyöräreitteihin.

Baanat suunnitellaan palvelemaan etenkin pitkämatkaista pyöräliikennettä ja kestävän nopeavauhtisenkin pyöräilyn aiheuttamatta haittaa muille pyöräilijöille tai jalankulkijoille. Ne suunnitellaan siten, että niille taataan korkea palvelutaso saavutettavuuden, mukavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta. Pyörätie erotetaan raitiotiestä kaiteella Kruunuvuorensillalla.

b)Miksi pyörätie vaihtaa puolta raitiotiehen nähden Korkeasaaressa?

Korkeasaaressa pyörätie on liikenneturvallisuuden vuoksi raitiotien ja sen pysäkkien pohjoispuolella. Kävelijät liikkuvat alueella eniten pysäkkien ja Korkeasaaren vastaanottorakennuksen välillä. Kuitenkin Kruunuvuorensillalla kävely- ja pyörätie täytyy sijoittaa sillan teknisen rakenteen vuoksi eteläpuolelle. Näin sillan kansirakenteen paino jakautuu tasaisemmin pylonin molemmin puolin. 

5. Ajoneuvoliikenne

a) Miksi autoliikenne ei voi käyttää siltaa?

Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuutta liikenteestä. Myös Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman alueet on suunniteltu tämän periaatteen mukaan eikä alueille mahdu massiivista autoliikennettä. 

Ajoneuvoliikenteen salliminen silloilla lisäisi runsaasti liikenteen määrää kantakaupungissa ja Kalasataman alueella, jolloin liikenne ruuhkautuisi pahoin. Myös Korkeasaaren kohdalla auto- ja raitiovaunuliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn risteäminen keskenään vaatisi huomattavia järjestelyjä. Ratkaisu aiheuttaisi merkittäviä haittoja laajalla alueella ja vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä.

b) Voiko autoliikenteen lisätä sillalle myöhemmin?

Autoliikenteen salliminen silloilla edellyttäisi uusien ajoneuvoliikenteen kaistojen toteuttamista ja siten sillan leventämistä, mikä aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia. Ilman autoliikenteen lisäkaistoja raitiotieliikenteen kulku häiriintyisi ruuhkien vuoksi.

Autoliikenteen salliminen silloille vaikuttaisi laajemmin kaupunkialueiden liikenneratkaisuihin. Autoliikenteen johtaminen siltaa pitkin Korkeasaaren edustalle, Kalasataman kaduille ja ruuhkaiseen Hakaniemeen ei ole kyseisten alueiden liikenteen ja käyttäjien kannalta järkevää. 

Hakaniemen, Merihaan, Nihdin, Korkeasaaren sekä Kruunuvuorenrannan alueiden liikenneverkon suunnittelussa ei ole varauduttu Kruunusillat-hankkeen silloilta tulevaan autoliikenteeseen.
 

c) Saavatko hälytysajoneuvot käyttää siltaa?

Hälytysajoneuvot voivat käyttää siltayhteyttä kantakaupungista Laajasaloon ja Santahaminaan. Siltayhteyttä käytetään vain hälytysajossa, kiireettömissä ajoissa kuljetaan muita reittejä.
 

d) Miksi siltayhteydelle ei sallita yöaikaan taksi- ja yöbussiliikennettä?

Siltayhteyksistä tehdään ajokelpoisia hälytysajoneuvojen kiireellisiä tehtäviä varten. Tavoitteena on tehdä liittymiskohdat katuverkkoon sellaisiksi, ettei silloille näytä johtavan ajoreittiä. Tarkoituksena on ehkäistä ajoneuvoliikenteen tahatonta eksymistä silloille ja tehdä selväksi, ettei kyseessä ole yleinen ajoreitti. Katumaisen väylän toteuttaminen silloille tekisi yhteydestä houkuttelevamman reitin myös luvattomalle ajoneuvoliikenteelle, myös raitiotien liikennöintiaikoina.

Jos sillalla sallittaisiin säännöllinen ajoneuvoliikenne, vaikka vain yöaikaan, tulisi myös reitin liikennejärjestelyt toteuttaa selvästi katumaisina. Katutilan mitoitus tulisi muuttaa ajoneuvoliikenteen vaatimusten mukaisiksi, kun nyt mitoitus on tehty raitioliikenteen vaatimusten mukaan. Esimerkiksi joidenkin pysäkkien kohdalla pysäkkikorokkeiden välinen tila on niin kapea, ettei se mahdollista kahden linja-auton sujuvaa kohtaamista. 

Vastaavasti myös liikenteenohjauksessa tulisi ottaa huomioon reittiä käyttävä ajoneuvoliikenne, mikä tekisi järjestelyistä monimutkaisempia. Ajoneuvoliikenteen tuominen yhteydelle kasvattaisi raitioradan kunnossapitotarvetta ja -kustannuksia.

Kruunusillat-yhteyden siltaosuuksilla liikennöidään raitiovaunuilla päivittäin noin kello 5.30–1.30, eli ainoastaan neljän tunnin ajan yhteys ei ole käytössä. Taksit ja bussit hyötyisivät yhteydestä ainoastaan tämän ajan. Yhteys Laajasaloon Herttoniemen kautta on yöaikaan ruuhkaton. Tästä johtuen muualla Laajasalossa kuin Kruunuvuorenrannan alueella bussi- ja taksiliikenteen salliminen siltoja pitkin nopeuttaisi matkoja vain vähän.

e) Voiko Kruunusilloilla ajaa mopolla?

Ei voi. Kruunusillat-yhteyden varren pyöräteillä kantakaupungin ja Laajasalon välillä ei sallita mopoliikennettä.

Helsingissä on käytäntönä, että mopolla ajaminen pyöräteillä pitää erikseen sallia. Näin tehdään vain isojen autoväylien vierellä, esimerkiksi Kulosaaren sillalla Itäväylän varrella on mopolla ajaminen sallittu pyöräteillä.

Uusi yhteys Kruunuvuorensiltaa pitkin on siis tarkoitettu vain jalankulkijoille ja pyöräliikenteelle – mopo on tässä suhteessa moottoriajoneuvo ja niiden reitti Laajasaloon kulkee jatkossakin Herttoniemen kautta. Tämä pätenee Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välisen osuuden lisäksi myös Merihaansillalla. Moottorin voimalla jaksaa ihan hyvin kiertää kauempaakin!

6. Aikataulu ja kustannukset

a) Kuinka paljon hanke maksaa?

Kruunusillat-hankkeen ensimmäisen vaiheen (Laajasalo-Hakaniemi) rakennuskustannusarvio on noin 326 miljoonaa euroa (joulukuun 2020 hintatasossa). Kaupunginvaltuusto päätti kustannusarviosta 25.8.2021. Myöhemmin päätetään Hakaniemen ja keskustan välisen Kruunusillat-raitiotieyhteyden kustannusarviosta. Vuonna 2021 karkea arvio siitä on noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kustannusarviossa on varauduttu riskeihin. Ei kuitenkaan sellaisiin riskeihin, joiden vaikutuksia on käytännössä mahdoton arvioida ja joiden seurauksiin ei käytännössä voida vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaavoihin ja lupiin kohdistuvista valituksista johtuvat pitkät odotusajat, työtaistelut, lainsäädännön muutokset, päätöksenteon ja rahoituksen riskit.

Varsinaiseen Kruunusillat-hankkeeseen kuulumattomat kustannukset:

Kruunusillat-raitiotie edellyttää myös kaluston hankintaa ja varikkoa vaunujen säilytystä ja huoltoa varten. Kaluston ja varikon investoinnit eivät kuulu Kruunusillat-hankkeen kustannusarvioon, vaan niistä tehdään erilliset päätökset. Kaluston hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2020. Hankesuunnitelmassa HKL on varautunut hankkimaan vaunuja 23 kappaletta yhteensä enintään 97,6 milj. eurolla.

Varikko on HKL:n hanke, josta tehdään Kruunusillat-hankkeesta erillinen hankepäätös. Laajasalon varikkoa on alun perin suunniteltu toteutettavan asuntojen ja varikon hybridirakennuksena. Vuonna 2021 alustava arvio varikon kustannuksista on 96 milj. euroa. Syksyllä 2021 julkaistun HKL:n raitiovaunuvarikoiden kokonaiskehittämissuunnitelman mukaan varikkoa Laajasalossa tarvittaisiin vasta 2030-luvun loppupuolella. Lisäksi suunnitelman mukaan Laajasalon suunnitellun hybridivarikon kustannusarvio on huomattavan suuri sen tarjoamaan palveluun nähden, joten sen laajuutta ja toteutusta tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa.

Kruunusillat-raitiotien liikennöinti on siis mahdollista hoitaa aluksi myös muilta HKL:n varikoilta.

Kruunusillat-hankkeen rakentamisen yhteydessä on aikataulusyistä johtuen tarpeellista rakentaa myös Kruunusillat-raitiotiehankkeeseen kuulumattomia töitä. Nämä työt liittyvät alueiden muuhun katurakentamiseen ja ne tulisi toteuttaa riippumatta Kruunusillat-hankkeen toteuttamisesta. Rahoitustarve vuosille 2021 -2026 on Helsingin kaupungin osalta noin 225 milj. euroa. Merkittävimmät työt ovat Hakaniemen alueella, jossa uusien tontti- ja ranta-alueiden esirakentamisen sekä Hakaniemenrannan, Sörnäisten rantatien ja Hakaniemensillan uusimisen kustannusten arvioidaan olevan noin 175 milj. euroa.

Lähde luvuille: Kaupunginvaltuuston päätös 25.8.2021 Kruunusillat-hankkeen enimmäishinnan korotuksesta (pdf).

b) Mitkä ovat Kruunusillat-allianssin avaintulosalueet ja miten niitä mitataan?

Kruunusillat-allianssi on määrittänyt kuusi avaintulosaluetta sekä niille mittarit, painoarvot ja tavoitetasot.

TavoitealuePainoarvoMittariKuvaus
Laatu15%NollavirheluovutuksetKannustetaan siihen, että omistajalle luovutuksissa olisi mahdollisimman vähän laatupoikkeamia.
Vastuullisuus20%CEEQUALKannustetaan ottamaan vastuullisuus huomioon kokonaisvaltaisesti allianssin toiminnassa. Tavoitteena saavuttaa määritelty CEEQUAL-sertifiointitaso.
Asiakastyytyväisyys15%JulkisuuskuvaTavoitteena on, että projektin julkisuuskuva olisi mahdollisimman positiivinen.
Työmaan haittojen hallinta10%


10%
Seurantatyökalun kehittäminen

Erityiskohteiden aikataulut
Kehitetään ja otetaan käyttöön yhdessä Helsingin kaupungin kanssa työmaan haittoja mittaava työkalu.

Minimoidaan työmaan aiheuttama haitta muulle liikenteelle.
Aikataulu20%Teknisen koeliikenteen vastaanottoKannustetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan työt siten, että allianssin työt valmistuvat aikataulussa, huomioiden mahdolliset allianssista riippumattomat aikatauluriskit.
Jälkivastuuajan mittari10%Infrasta aiheutuvat häiriöt raitiotieliikenteelleMinimoidaan infrasta aiheutuvat häiriöt raitiotieliikenteelle.

Avaintulosalueet ovat osa allianssin kannustinjärjestelmää. Onnistuminen avaintulosalueissa tuottaa tilaajalle lisäarvoa mm. parempana laatuna, työmaan haittojen minimointina ja vastuullisuuden toteutumisena. Palveluntuottajille onnistuminen tuottaa avaintulosbonusta.

c) Milloin yhteys on valmis?

Tavoite on, että Hakaniemen ja Laajasalon välisen raitiotien matkustajaliikenne käynnistyy vuonna 2027. Keskustan ja Hakaniemen välisen osuuden aikataulusta ei ole päätöstä. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuuluneesta ns. Yliskylän lenkin mahdollisesta toteuttamisesta tai sen aikataulusta ei ole päätöksiä. Sitä ei vielä tiedetä, onko mahdollista, että jalankulkijat ja pyöräilijät pääsisivät Kruunuvuorensillalle ja Finkensillalle ennen kuin raitiotie on valmis. Silloilla tehdään muun muassa raitiotien sähköasennuksia, mikä vaatii runsaasti tilaa myös kiskoalueen ulkopuolelta.
 

d) Miksi yhteyden valmistuminen kestää niin pitkään?

Rakentamisen aloittaminen vaatii kultakin alueelta hyväksytyt asemakaavat ja katusuunnitelmat sekä vesistöihin liittyvien töiden osalta myös vesiluvan. Näiden saanti kestää kauan.

Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välisen osuuden rakentaminen sijoittuu alueelle, jossa huomioimme lintujen pesintäajat sekä meritaimenen vaellusajan rakentamisessa. Sen vuoksi rakentamista pitää jaksottaa, mikä pidentää rakentamisen kokonaiskestoa.
 

7. Vaihtoehdot

a) Miksi on päädytty raitiotiehen?

Tapoja järjestää liikenne kantakaupungin ja Laajasalon välillä selvitettiin aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa.

Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu -selvityksessä tutkittiin tunneli- ja siltavaihtoehtoihin perustuvia raitiotie- ja metroratkaisuja.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitiin yhdeksän erilaista suunnitelmavaihtoehtoa. Liikennemuodoista olivat mukana raitiotieliikenne sekä pyöräily ja kävely, metro, vesiliikenne, köysirata ja ajoneuvoliikenne. Osa vaihtoehdoista olisi edellyttänyt kallio- ja betonitunnelien rakentamista meren alle, osa perustui silloilla kulkevaan raitiotie- ja kevytliikenneyhteyden järjestämiseen.Vertailuvaihtoehtona tarkasteltiin liityntäbussiliikennettä Herttoniemeen.

Selvityksissä todettiin, että raitiotieyhteyteen perustuva siltavaihtoehto tarjoaa matka-ajaltaan riittävän nopean yhteyden Laajasalon ja keskustan välille. Tämä vaihtoehto edistää joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn käyttöä ja palvelee siten myös Helsingin kaupungin tavoitteita kestävän liikkumisen lisäämisestä. Suora raitiotieyhteys keskustan ja Laajasalon välillä vähentää myös itäsuunnan metrolle ennustettua ylikuormitusta.

b) Miksi yhteyttä ei toteuteta vesiliikenneyhteytenä (esim. bussilautta)?

Bussilautalla ei saada toteutettua nopeaa yhteyttä keskustan ja Laajasalon välille. Bussien matka pysähtyisi lauttaterminaaliin, jossa bussit odottaisivat lautan täyttymistä. Tämä hidastaisi matkaa. Bussilauttayhteydellä ei saavuteta yhteydelle asetettuja tavoitteita matkan palvelutason suhteen. Bussiin ei myöskään mahdu yhtä paljon matkustajia kuin raitiovaunuun, yhtä raitiovaunua korvaamaan tarvittaisiin kolme bussia.

Vaihtoehtoja lauttaterminaalin sijoittumispaikaksi selvitettiin, ja terminaali olisi sijoittunut Katajanokalle. Sijoittumista muuallekin selvitettiin, mutta tilaa terminaalille ei muualta löydy. Uudeksi haasteeksi olisi muodostunut useiden samanaikaisten bussien liikennöinnin sujuva turvaaminen Katajanokan alueella ja ruuhkaisessa kantakaupungissa. Terminaalin sijoittuminen Katajanokalle olisi aiheuttanut myös sen, että yhteys palvelisi vain noin 30 % mahdollisista matkustajista, koska se ei tarjoaisi yhteyttä Laajasalosta Hakaniemeen eikä keskustasta Korkeasaareen, eikä se myöskään tarjoaisi nopeaa vaihtoyhteyttä metrolle.

Vesiliikenneyhteyttä selvitettiin mm. ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Arvioinnissa todettiin, että bussilauttayhteys ei lisäisi joukkoliikennematkoja merkittävästi eikä vaikuttaisi juurikaan kulkumuotojakaumaan. Suurin osa joukkoliikenteen käyttäjistä kulkisi edelleen Herttoniemen kautta metrolla keskustaan. Myös kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitettua lauttavaihtoehtoa selvitettiin. Sekään ei osoittautunut toimivaksi vaihtoehdoksi.

c) Voisiko linjaus kulkea Merihaan pohjoispuolelta?

Merihaan pohjoispuolitse kiertävää linjausvaihtoehtoa tutkittiin jo aiempien suunnitteluvaiheiden yhteydessä sekä alkuvuodesta 2016 saadun palautteen pohjalta. Pohjoispuolitse kiertävät linjaukset eivät kuitenkaan toteuta linjalle asetettuja tavoitteita yhteyden sujuvuuden ja matka-ajan suhteen. 

Lisäksi Hanasaaren kautta kulkeva linjaus olisi mahdollista toteuttaa vasta kun Hanasaaren voimalatoiminta on päättynyt, maaperä puhdistettu ja alue esirakennettu. Tämä lykkäisi Kruunusiltojen keskustaosuuden valmistumisen arviolta 2020-luvun loppuun.

Merihaan pohjoispuolitse kiertävä linjausvaihtoehto nousi esille mm. siksi, että asukkaat olivat huolissaan Hakaniemen rannan virkistyskäytön säilymisestä. Jatkosuunnittelussa alueen asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä huomioidaan Hakaniemenrannan toimivuus, turvallisuus ja virkistyskäyttömahdollisuudet erityisesti Merihaan kohdalla.
 

d) Miksi Kruunuvuorenrannan liikkumista ei ratkaista sillä, että tehdään metrosta sivuraide?

Itämetron haaroittaminen ei olisi tuonut toivottua toista yhteyttä Laajasaloon, vaan alueen liikkuminen olisi tapahtunut yksinomaan Herttoniemen kautta.

Nykyisen Itämetron ja sen syöttöliikenteen kapasiteetti eivät tule riittämään jatkossa. Kruunusillat-hankkeen yhtenä tavoitteena onkin ollut keventää Itäväylän ja metron kuormitusta Kulosaaren sillan kohdalla. Kolmannen metrolinjan toteuttaminen olisi heikentänyt nykyisten metrolinjojen palvelutasoa ja vuorovälejä olisi jouduttu pidentämään.

Lisäksi uuden linjan toteutus olisi ollut teknisesti haastava sekä kallis ratkaisu. Itämetron haaroittamista on selvitetty yleiskaavan 2002 valmistelun sekä Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelun (2008) yhteydessä.

8. Vaikutukset

a) Miten ympäristö on huomioitu hankkeessa?

Yhteyden ympäristövaikutukset on selvitetty ja ne huomioidaan saatujen lupien, lausuntojen ja hankkeen suunnitteluohjeen mukaisesti jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa.

Ympäristövaikutusten arviointi oli olennainen osa hankkeen valmistelua. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tarkasteltiin Laajasalon raideliikenteen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sekä rakentamisen että käytön aikana. Lisäksi laadittiin runsaasti erillisselvityksiä sekä tarkennettiin aiempia arvioita esimerkiksi vesistö- ja kalastovaikutuksista, veneilystä, raitiotien melusta, runkoäänestä ja tärinästä sekä hankkeen kokonaiskestävyydestä ja ilmastonmuutokseen varautumisesta.

Hankkeen merkittävimmiksi arvioiduista vaikutuksista suunniteltiin seurantaohjelmat, jotka ovat vesistötarkkailu, kalataloustarkkailu, pesimälinnustoseuranta ja rakentamisen melun tarkkailu.

Hankkeen läheisyydessä sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin kuten Hopeasalmessa sijaitseviin pesimäluotoihin (Norppa ja Kuutti) tai Vanhankaupunginlahden alueelle ei kohdistu vaikutuksia, jotka muuttaisivat alueiden ominaispiirteitä. Sillat eivät myöskään ole erityinen törmäysriski linnuille.

Kruunuvuorensillan pyloni sijoittuu luotojen Nimismies ja Emäntä alueelle, koska siinä kohtaa on matalampaa ja merenpohjan laatu sopii rakentamiseen. Lintuluodot on huomioitu muun muassa siten, että rajoitamme rakentamistöitä lintujen pesimäaikana luotojen lähellä (ks. tarkemmin jäljempänä).

Korvaavan keinoluodon rakentamista tutkittiin asemakaavoituksen yhteydessä. Parhaan vaihtoehdon kustannuksiksi arvioitiin noin 800 000 euroa, mikä ei vielä sisältänyt mahdollisista pilaantuneista maista johtuvaa osuutta. Tekosaarivaihtoehdolla ei samassa selvityksessä pystytty osoittamaan hyötyjen toteutumista, joten kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei keinoluotoa ainakaan toistaiseksi rakenneta.

Vesistörakentamisen arvioidaan aiheuttavan tilapäisiä kielteisiä vesistö- tai kalastovaikutuksia. Rakentamisen aikaisten vesistövaikutusten mallinnuksen ja riskinarvioinnin perusteella merisedimenttien haitta-aineista ei aiheudu terveys- tai ekologisia riskejä.

Lintujen pesimäaika ja meritaimenen päävaellusaika on otettu huomioon rakentamisen ajoituksessa:

  • Lintujen pesimäaikana (1.4.–30.6.) emme tee paalutustöitä Kruunuvuorensillan alueella.
  • Lintujen pesimäaikana (1.4.–30.6.) emme tee töitä 250 metriä lähempänä Nimismies- ja Emäntä-luotoa ennen kuin korkealla sijaitsevat vinoköysiosuuden kansilohkot ovat paikallaan – vesilupa sallii rakentamistyöt kansirakenteen tasolla ja sen yläpuolella myös pesimäaikaan.
  • Palosaaren pohjoisosissa emme tee lintujen pesimäaikana (1.4.–30.6.) rakentamistöitä, ennen kuin alue on ruoppausten ja täyttöjen myötä muuttunut rakennetuksi alueeksi.
  • Meritaimenen vaellusaikana (15.8.−30.9.) emme tee vedenalaisia rakentamistöitä (mukaan lukien paalutustyöt) kalaväylien tai Nimismies- ja Emäntä-luodon alueella.
  • Ruoppaus- ja vedenalaiset täyttötyöt teemme 1.10.–31.3. välisenä aikana.

Linnusto-ja kalastovaikutuksia seuraamme laajan seurantaohjelman puitteissa.

Lisätietoa muista vaikutuksista, kuten maisema- ja kaupunkikuvavaikutuksista sekä melusta, löytyy esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Tärkeimmät maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät arvot pyritään ottamaan huomioon raitiotien maisema- ja arkkitehtisuunnittelussa sekä materiaaleissa, rakenteissa ja kadunkalusteissa.

Yksi tapa kasvattaa vastuullisuuden painoarvoa rakennushankkeissa ovat erilaiset puolueettomien kolmansien osapuolten myöntämät sertifikaatit ja luokitusjärjestelmät, jotka lisäävät vastuullisuustoimien läpinäkyvyyttä. Infrarakentamisen puolella yksi tärkeimmistä luokitusjärjestelmistä on kansainvälinen CEEQUAL. Sitä hyödynnetään myös Kruunusillat-hankkeen vastuullisuuden mittaamisessa.

CEEQUAL-järjestelmän arviointikehikolla seurataan niin ekologista, sosiaalista kuin taloudellista vastuullisuutta. Niin ympäristö, ihminen kuin talous otetaan siis huomioon Kruunusillat-hankkeen päätöksenteossa ja toiminnassa. CEEQUAL on todiste siitä, että hanke on rakennettu tiettyjen vastuullisuusvaatimusten mukaisesti.

Käytännössä vastuullisuus näkyy Kruunusillat-hankkeessa monella tapaa.

  • Etsimme keinoja vähentää hankkeesta veteen, ilmaan ja maaperään aiheutuvia päästöjä ja toteutamme hankkeen vähäpäästöisen työmaan kriteereitä noudattaen.
  • Edistämme kiertotaloutta esimerkiksi etsimällä mahdollisuuksia hyödyntää uusiomateriaaleja ja uudelleen käytettäviä materiaaleja rakentamisessa.
  • Huomioimme alueen historian ja ympäristön rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa.
  • Varmistamme sujuvan ja turvallisen liikenteen rakentamisen aikana.
  • Huolehdimme riittävästä tiedottamisesta ja osallisuuden varmistamisesta. Tarjoamme mahdollisuuden kertoa näkemyksiä ja saada perusteltuja vastauksia.
  • Otamme hankkeen toteuttamisessa huomioon, ettei tulevien maankäyttö- ja liikennehankkeiden toteutumista vaikeuteta.
  • Varaudumme ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ottamalla huomioon tulvariskit ja valitsemalla muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuvaa kasvillisuutta.

b) Mikä on hankkeen hiilijalanjälki?

Kruunusillat-hankkeessa ei toistaiseksi ole laskettu koko hankkeen rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Kruunusillat-allianssi tulee laskemaan hiilijalanjäljen vähintään omasta laajuudestaan huomioiden elinkaarenaikaset hiilidioksidipäästöt.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin yhteydessä laskettiin eri vaihtoehtojen käytönaikaista (raitiotie, metro, vesiliikenne, köysirata) hiilidioksidipäästöjä vähentävää vaikutusta suhteessa toisiinsa:

”Hankkeen eri vaihtoehtojen  hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus Helsingin seudulla vuoden 2035 tilanteessa verrattuna hankkeen toteuttamatta jättämiseen on metrovaihtoehdoissa VE 3, VE 4 ja VE 5 puolen prosentin luokkaa ja raitiotie- sekä köysiratavaihtoehdoissa (VE 1, VE 2, VE 7 ja VE 8) kolmasosa prosentin luokkaa. Hanke on siis seututasolla vaikutuksiltaan myönteinen lukuun ottamatta vesiliikennevaihtoehtoa (VE 6).”

c) Miten hanke vaikuttaa veneilijöihin?

Rakentaminen:

Siltavuorensalmen venepaikkoja on jouduttu siirtämään korvaaville paikoille keväällä ja kesällä 2021 rakentamisen vuoksi. Kaupungin suoravuokrauspaikat ovat siirtyneet Eläintarhanlahteen ja Tervasaareen. Halkolaiturin venekerhon paikkoja on siirretty Sörnäistenrantaan ja Mustikkamaan pohjoispuolelle. Merihaan venekerhon paikkoihin liittyvistä mahdollisista siirroista ja muista vaikutuksista ei ole vielä varmaa tietoa (syksy-21). Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on yhteydessä venekerhoihin koskien venepaikkoja. Jatkokysymyksissä kannattaa odottaa kaupungin yhteydenottoa tai olla yhteydessä omaan venekerhoon tai suoraan Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan esimerkiksi kaupungin asiakaspalvelun kautta.

Siltasaarensalmen läpi pääsee veneilemään myös rakennustöiden aikana, mahdollisia yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta.

Hankealueella on vilkasta vapaa-ajan veneilyä ja kilpapurjehdustoimintaa. Siltojen rakentaminen voi haitata veneilyä, koska osa rakennusmateriaaleista tuodaan alueelle ja osa kuljetetaan alueelta pois vesiteitse.

Pohjoissataman, Sompasaarensalmen, Katajanokan alueen ja Kruunuvuorenselän alueella on vilkasta vesibussi- ja lauttaliikennettä, jolle rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä haittaa tai rajoituksia.

Lopputilanne:

Näillä näkymin rakentamisen aikana tehtävät venepaikkojen siirrot ovat väliaikaisia. Valitettavasti myös uuden asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa Siltavuorensalmen venepaikkojen määrä on pienempi kuin aikaisemmin. Tästä syystä osalle veneilijöistä joudutaan osoittamaan venepaikka muualta myös rakentamisen valmistuttua. Suunnittelun lähtökohtana kuitenkin on, että kukaan ei menetä venepaikkaansa. Tieto lopullisista venepaikoista tarkentuu myöhemmin. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on yhteydessä venekerhoihin myös lopullisten venepaikkojen osalta.

Kruunuvuorensillan alikulkukorkeus on 20 metriä. Finkensillan alikulkukorkeus on noin 6,5 metriä, mikä on sama kuin Sompasaaren ja Mustikkamaan välissä sijaitsevassa Isoisänsillassa. Merihaan ja Nihdin väliseen siltaan toteutetaan avattava osuus, jota voidaan käyttää erikoistapauksissa. Muuten silta on matala alikulkukorkeuden ollessa noin 2,5 metriä. Uuden Hakaniemensillan alikulkukorkeus on 4,5 metriä. Pursiseuroilta saadun palautteen mukaan mahdollisuudet kilpapurjehdukseen ja siihen liittyvään harjoitustoimintaan kuitenkin kaventuvat alueella hankkeen myötä.

d) Miten hanke vaikuttaa Korkeasaaren toimintaan?

Hankkeen myötä yhteydet Korkeasaaren paranevat huomattavasti, ja ne ovat hyvät läpi vuoden. Matka keskustasta Korkeasaareen nopeutuu ja lyhenee. Matkan voi jatkossa taittaa raitiovaunulla, kävellen tai pyörällä, sekä kesäaikaan edelleen lautalla. Lisäksi alueelle suuntautuvia ruuhkia saadaan tasattua, kun julkinen liikenne alueelle kulkee eri reittiä kuin henkilöautoliikenne.

Rakennustöiden aikainen häiriö Korkeasaaren toiminnalle tullaan minimoimaan huolellisen suunnittelun, rakennustöiden aikatauluttamisen sekä tarvittavien poikkeusjärjestelyjen avulla. Tarkoitus on, että Korkeasaari on pääsääntöisesti avoinna koko rakentamisen ajan.

Mahdolliset eläimille raitiovaunuliikenteestä aiheutuvat häiriöt minimoidaan tarvittaessa melusuojauksin. Raitiotien vaikutukset Korkeasaareen ja Palosaareen arvioidaan suunnittelun aikana. Tarpeen mukaan tehdään esimerkiksi eläinaitauksien siirtoja tai muita tarvittavia toimenpiteitä.

9. Rakentaminen

a) Mikä on päivittäinen työaika?

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Pakottava syy tarkoittaa sitä, että työn tekeminen aiheuttaisi päivällä vielä suurempaa haittaa esimerkiksi katkaisemalla liikenteen. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. Niitä ovat etenkin louhintatyöt, paalutus ja syvätiivistys. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä. Työskentelemme ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti.

b) Työskennelläänkö joskus öisin?

Valitettavasti ajoittain joudumme työskentelemään myös öisin. Yöllä teemme töitä, joiden tekeminen aiheuttaisi päivällä vielä suurempaa haittaa esimerkiksi liikenteelle. Yötöistä tiedotamme ennalta nettisivujemme uutisissa, somessa ja myös lähimpien talojen alaoviin jaettavilla paperitiedotteilla. Jos tiedossa on yötöitä useaksi yöksi, pyrimme asuntokohtaiseen tiedotejakeluun. On lisäksi mahdollista, että joskus joudumme tekemään kiireellistä yötyötä ilman ennakkotiedotusta, esimerkiksi putkivuotojen takia.

c) Tehdäänkö meluavaa työtä?

Työmme on valitettavasti sellaista, että siitä tulee aina ääntä ja usein suorastaan melua. Kaikkein meluavinta työtä ovat erilaiset pohjanvahvistustyöt kuten paalutukset, sekä vanhojen katu- ja siltarakenteiden purkutyöt. Näitä töitä on lähimpänä asutusta erityisesti osalla siltatyömaistamme, eli Hakaniemessä ja Merihaassa. Kovaa melua on siis näillä alueilla luvassa vuosien ajan, toki vaihtelevissa jaksoissa. Lisäksi myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä. Kannattaa ajatella, että Hakaniemen alue tulee lähivuosina muistuttamaan asuinympäristönä Helsingin uusia kaupunginosia, kuten Jätkäsaarta, Kalasatamaa ja Kruunuvuorenrantaa, joissa rakennetaan jatkuvasti.

Vaikka lohtu on laiha, niin jaamme maksuttomia korvatulppia laatikoissa, joita on lokakuun ensimmäisestä viikosta lähtien seuraavissa paikoissa:

  • Hakaniemenrannassa, länsipuolelta sillalle nousevien portaiden alapäässä.
  • Kruununhaassa Kirjatyöntekijänkadun ja Välikadun risteyksessä, kävelysillan vieressä.

d) Tuleeko tärinää? Milloin?

Työstämme tulee myös tärinää. Tärinää ja ns. runkomelua aiheuttavia töitä ovat erilaiset pohjanvahvistustyöt. Näitä tehdään raitiotiereitin varrella jaksoittain, mutta ei missään kovin pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Kiinteistöt katselmoidaan ennen töiden aloitusta. Jokaiselle kiinteistölle asetetaan tärinärajat rakenteiden mukaisesti, ja näitä seurataan työn aikana.

e) Tuleeko sähkökatkoja? Milloin?

Sähkökatkoja tulee verkkojen liitostöiden aikana. Niistä tiedotetaan kolme päivää etukäteen paperitiedotteilla (Helen Sähköverkko Oy). Sähkökatkoja tulee pääasiassa alueen rakentamisen loppuvaiheessa. Helenin asiakkailla on mahdollisuus myös tilata näistä tekstiviesti-ilmoitus – lue lisää tästä palvelusta Helenin sivuilta. Näiden lisäksi voidaan joutua tekemään työaikaisia siirtoja, joihin liittyy katkoja.

f) Tuleeko vesikatkoja? Milloin?

Vesikatkoja tulee vesihuoltoverkoston liitostöiden yhteydessä. Vesikatkoista tiedottaa HSY yhteistyössä urakoitsijan kanssa. Suunniteltuja katkoja tulee talokohtaisesti, katutöistä johtuen vain muutamia koko töiden aikana. Niiden kesto on muutamia tunteja, ja tällaisista katkoista tiedotetaan 2-5 arkipäivää etukäteen. Tiedotus tapahtuu paperitiedotteilla, jotka laitetaan kerrostalojen rappujen alaoviin ja kivijalkakauppojen ulko-oviin.

Suunnitelluista vesikatkoista on mahdollista saada myös HSY:ltä tekstiviesti – lue lisää tästä palvelusta HSY:n sivuilta. Myös odottamattomat putkirikot ovat mahdollisia. Näistä on julkaistu perusohjeita asukkaalle. Kun vesi odottamatta katkeaa, paras ajankohtainen info löytyy aina HSY:n sivuilta.

g) Jääkö työmaan alle parkkipaikkoja?

Työmaa estää useiden pysäköintipaikkojen käytön. Korvaavia paikkoja, jotka säilynevät myös uuden kaavan mukaisessa lopputilanteessa, on löydetty jonkin verran Kruununhaan puolelta. Hakaniemen puolella tilanne on hankalampi, eikä sopivia paikkoja ole löydetty. Myös uuden kaavan mukaisessa lopputilanteessa kadunvarsipysäköintiä on siis molemmin puolin Siltasaarensalmea vähemmän kuin ennen – pysäköintialueiden tilalle on tulossa muun muassa puistoa. Toisaalta Hakaniementorin alle suunnitellaan uutta maanalaista pysäköintilaitosta.